TT 2018:13

Palkkaus
Työehtosopimuksen tulkinta

Diaarinumero: R 46/17
Antopäivä: 9.2.2018

Aikuiskoulutusalan työnantaja oli hyväksynyt linja-autoliikenteen opettajana toimineen henkilön vastaavan käytännöllisen alan määrävuosilisiin oikeuttavaksi työkokemukseksi vain osan tämän aiemmasta linja-autoliikenteen kuljettajan työurasta. Asiassa oli riitautettu se, tuliko työnantajan hyväksyä vastaavan käytännöllisen alan työkokemus kokonaisuudessaan. Tuomiossa katsottiin, että työehtosopimuksen sanamuodon perusteella työnantajalla oli harkintavaltaa määrävuosilisiin oikeuttavan palveluksen pituuden suhteen.

KANTAJA

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

VASTAAJAT

Sivistystyönantajat ry

Työtehoseura

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.11.2017

Pääkäsittely 23.1.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksen (1.11.2007 – 28.2.2010) osana noudatettavassa sopimuksessa ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta ovat muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Määrävuosikorotukset

1. Palveluvuodet ...3v....7v....10v....15v....20v.

...............................5%...5%...5%......5%....5%

2. Määrävuosikorotukset lasketaan kuukausipalkan ja edellisten määrävuosikorotusten yhteismäärästä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi palvelukseksi voidaan lukea enintään viisi vuotta päätoimiseksi katsottavaa palvelua opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Allekirjoituspöytäkirja

1. Työehtosopimus on voimassa 1.11.2007 - 28.2.2010

2. Yleiskorotukset 2007, 2008 ja 2009

Palkkoja korotetaan 1.11.2007 lukien 57 euroa, vähintään 3,6 % 1.9.2008 lukien vähintään 2,4 % ja 1.9.2009 lukien 2,4 %

3. Järjestelyerät 2008 ja 2009

Edellä olevan lisäksi käytetään paikallisesti 1.9.2008 lukien 1,2, %:n erä tehtävien vaativuuteen perustuviin palkanosiin tai henkilökohtaisiin tekijöihin perustuviin palkanosiin, kuten siitä eri henkilöstöryhmiä edustavien allekirjoittajajärjestöjen kanssa tarkemmin sovitaan. Ellei allekirjoittajajärjestöjen välillä päästä yhteisymmärrykseen erän kohdentamisesta, käytetään siitä puolet alimpien paikkalukujen / taulukkopalkkojen korottamiseen ja puolet paikallisesti tai allekirjoittajajärjestöjen sopimalla muulla tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten (1.3.2010-28.2.2011, 1.3.2012 – 31.3.2014 ja 1.4.2014-31.3.2017) osana noudatettavassa sopimuksessa ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta ovat muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Määrävuosikorotukset

1. Palveluvuodet....5v....10v....15v....20v.

...............................5%....5%....5%....5%

2. Määrävuosikorotukset lasketaan kuukausipalkan ja edellisten määrävuosikorotusten yhteismäärästä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi palvelukseksi voidaan lukea enintään viisi vuotta päätoimiseksi katsottavaa palvelua opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla.

Pöytäkirjamerkintä:

1.9.2008 tai sen jälkeen alkavissa työsuhteissa ei sovelleta viiden vuoden

rajoitusta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on tullut Työtehoseuran palvelukseen 29.12.2008 alkaen opettajan tehtävään. A on käytännössä toiminut henkilöliikenteen (linja-autoliikenne) opettajana. A on hyväksytty aiemman työkokemuksen perusteella määrävuosikorotuksiin oikeuttavaksi palvelukseksi viisi vuotta.

Osapuolet ovat erimielisiä määrävuosikorotuksiin oikeuttavan palveluksen hyväksymisestä.

KANNE

Vaatimukset

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että A:n 29.12.2008 alkaneeseen työsuhteeseen olisi tullut hyväksyä Ammatillisia aikuiskoulutuksia koskevan työehtosopimuksen sisällä olevan sopimuksen opetushenkilöstöä koskevan palkkaus- ja työaikaosion 6 §:n mukaiset määrävuosikorotukset kokonaisuudessaan, tai toissijaisesti, että A:lle olisi tullut hyväksyä määrävuosikorotuksiin oikeuttaviksi vähintään henkilöliikennettä vastaavalta käytännölliseltä alalta linja-autonkuljettajana eli 9 vuoden 7 kuukauden ajalta määrävuosikorotukset,

- velvoittaa Työtehoseuran maksamaan A:lle saamatta jääneitä palkkoja 1.1.2009-1.4.2013 väliseltä ajalta viivästyskorkoineen yhteensä 31.000 euroa, tai toissijaisesti, että Työtehoseura velvoitetaan suorittamaan A:lle saamatta jääneitä palkkoja 9 vuoden 7 kuukauden palvelua linja-autonkuljettajana vastaavien määrävuosikorotusten viivästyskorot sisältävänä määränä yhteensä 7.500 euroa, ja

- velvoittaa Sivistystyönantajat ry:n korvaamaan kantajan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n oikeudenkäyntikulut 4.700 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 kohdassa kirjoitetulla tavalla osapuolet sopivat järjestelyerän käyttämisestä siten, että 1,2 prosentin erä käytettiin 1.9.2008 lukien henkilökohtaisiin tekijöihin perustuvien palkanosien korottamiseen.

Tällaisen henkilökohtaisen tekijän korottaminen on käytännössä toteutettu muun muassa poistamalla sopimuksen 6 §:n 4 kohdan rajoitus siitä, että määrävuosikorotukseen oikeutti ainoastaan viisi vuotta palvelua opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla.

Allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti määräys viiden vuoden rajoituksesta on poistettu 1.9.2008 lukien, mutta kirjaus tästä on otettu vasta 1.3.2010 - 28.2.2011 voimassa olleeseen

työehtosopimukseen. Tämä kävi ilmi sopimuksen 6 §:n 4 kohdan alla ilmenevästä pöytäkirjamerkinnästä, jonka mukaan 1.9.2008 tai sen jälkeen alkaneissa työsuhteissa ei sovellettu viiden vuoden rajoitusta.

Tästä huolimatta A:lle, joka oli aloittanut työnsä Työtehoseuran palveluksessa 29.12.2008, on hyväksytty määrävuosikorotuksiin oikeuttavaksi palveluksi vain viisi vuotta, vaikka hän on toiminut opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla yhteensä 24 vuotta, josta ajasta A oli toiminut linja-autonkuljettajana yhteensä 9 vuotta 7 kuukautta.

A on toiminut pitkään ammattiautoilijana. Hän on ajanut pakettiautoa vuoteen 1996 asti ja sen jälkeen kuorma-autoa. Vuonna 1998 hän on suorittanut linja-autokoulutuksen. Tämän jälkeen hän on toiminut linja-autonkuljettajana vuoteen 2007 saakka. Tuona vuonna hän on suorittanut liikenneopettajankoulutuksen. Tästä koulutuksesta hän valmistui vuonna 2008 ja sittemmin samana vuonna hän on siirtynyt Työtehoseuran palvelukseen.

Vaikka harkinta siitä, mikä on opetusalaa vastaavaa käytännöllistä alaa olisikin työnantajan oikeus, tuli tämän harkinnan perustua asiallisiin ja perusteltuihin seikkoihin sekä olla johdonmukaista. Työnantaja on hyväksynyt A:n aikaisemman työn ammattiautoilijana kokonaisuudessaan opetusalaa vastaavana käytännön alana siinä tehtävässä, johon hänet on palkattu Työtehoseuraan. Työtehoseura ei voinut sen vuoksi väittää, että vain osa tästä ammattiautoilu-urasta voitaisiin ottaa huomioon. Koska tuo Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöä koskevan työaika ja palkkausluvun 6 §:n 4 kohdan rajoitus määrävuosikorotuksesta opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla on poistunut 1.9.2008 lukien, olisi A:n työsuhteeseen tullut hyväksyä saman sopimuksen 6 §:n 1 kohdan mukainen 20 vuoden määrävuosikorotus heti hänen työsuhteensa alkaessa 28.12.2008. Koska näin ei ole tehty, on A:lla kanteessa kerrotut palkkasaatavat entiseltä työnantajaltaan.

Palkkasaatavista

A:n työsuhde on irtisanottu työkyvyn heikentymisen vuoksi siten, että hänen työsuhteensa on päättynyt 4.4.2015. Liittotason neuvotteluissa on todettu A:n olleen palkattomalla sairauslomalla 1.4.2013 lukien. A on ollut Työtehoseuraan 29.12.2008 tullessaan oikeutettu suoraan Ammatillisen aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksen osana noudatettavan Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöä koskevan palkkaus- ja työaikasopimuksen 6 §:n 1 kohdan kaikkiin määrävuosikorotuksiin. A:lle on kuitenkin maksettu koko hänen työuransa aikana määrävuosikorotusta vain 5 prosenttia. Näin ollen tästä on aiheutunut A:lle taloudellista vahinkoa saamatta jääneen palkan muodossa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sivistystyönantajat ry ja Työtehoseura ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 5.907,64 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työtehoseura on menetellyt Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksen

mukaisesti jättäessään hyväksymättä A:n aiemman työkokemuksen määrävuosilisiin oikeuttavaksi palvelukseksi viisi vuotta ylittävin osin.

A:lle on hyväksytty työehtosopimukseen sisältyvän palkka- ja työaikaa koskevan sopimuksen 6 §:n 4 momentin mukaan opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla työskentelystä määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi ajaksi viisi vuotta aiempaa palvelua autonkuljettajana.

Työehtosopimukseen sisältyvän palkkaa ja työaikaa koskevan sopimuksen 6 §:n 4 momentin mukaan opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla työskentely voitiin lukea määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi ajaksi enintään viiden vuoden osalta. Kyseistä määräystä on muutettu 3.9.2008 tehdyllä pöytäkirjalla siten, että viiden vuoden enimmäisraja on poistettu. Tämä seikka on todettu kyseiseen määräykseen lisätyllä erillisellä pöytäkirjamerkinnällä. Muita muutoksia ei ole tuolloin tehty määräykseen. Mitään velvoitetta hyväksyä palveluaikaa viisi vuotta ylittävin osin ei ole tullut kyseisen pöytäkirjamerkinnän myötä.

Pöytäkirjan merkitys on jäänyt käytännössä vähäiseksi. Menettely olisi aiemminkin ollut mahdollinen työnantajan niin halutessa. Sopimusmääräystä on tulkittu siten, että työnantaja voi halutessaan ottaa huomioon muun kokemuksen kokonaan tai osittain, mutta mitään velvoitetta tähän ei ole ollut, eikä tilanne ole muuttunut tältä osin työehtosopimuksen muutoksen jälkeen. Muita erimielisyystapauksia aiheesta ei ole ollut ratkaistavana. Opetusalan ammattijärjestö on nostanut erikseen esille A:n asian. Tämän seurauksena työehtosopimusta onkin muutettu jäljempänä kerrotuin tavoin. Opetusalan ammattijärjestön näkemys on ollut se, että työnantaja voi ylipäänsä joko hyväksyä kokemuksen kokonaan tai olla hyväksymättä sitä miltään osin.

Työtehoseura on ottanut huomioon pöytäkirjamerkinnän myötä tapahtuneen muutoksen vasta vuonna alkuvuonna 2009. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta A:n asemaan. Yhtä ja oikeaa tapaa ottaa huomioon aikaisempi opetusalaa vastaava käytännön alan kokemus ei ole, vaan työnantaja voi perustellusti ottaa käytännön kokemuksen huomioon omia käytänteitään noudattaen, kunhan käytäntö on yhdenmukainen. Työnantaja on noudattanut samankaltaisissa tapauksissa yhteneväistä käytäntöä. Kenellekään ei ole tuon ajankohdan jälkeen hyväksytty kokemusta sellaisenaan myöskään viisi vuotta ylittävältä osin, vaan hyväksi lukeminen on perustunut aiemmissa tehtävissä hankitun kokemuksen arviointiin siltä kannalta, onko kokemuksesta ja miltä osin olennaista hyötyä tehtävän hoidon kannalta ja miten se edesauttaa uudessa tehtävässä selviytymistä. Rekrytointiajankohdasta riippuen on siten saattanut palvelussuhteen alkaessa syntyä jonkin verran eroa uudemman käytännön aikana palvelukseen tulleiden henkilöiden eduksi aiemmin palvelukseen tulleisiin opettajiin verrattuna. Näitä palkkaeroja työnantaja on suunnitelmallisesti poistanut tarvittaessa muun muassa ohjaamalla työntekijälle niin sanottua kannattavuuslisää paikallisesti yhteisymmärryksessä sovittujen periaatteiden pohjalta.

A:n kokemusta ei ole hyväksytty kokonaisuudessaan missään vaiheessa, eikä siihen olisi ollut mitään perustetta. A:lla on ollut työkokemusta opetusaluetta (henkilöliikenne) vastaavalla käytännöllisellä alalla (linja-autonkuljettajan työ) yhteensä 9 vuoden 7 kuukauden ajalta (Helsingin Liikennelaitos ja Pohjolan kaupunkiliikenne 12.4.1999 –

21.12.2008).

Määrävuosikorotukseen oikeuttavan ajan hyväksi lukemisessa huomiota on kiinnitetty siihen, että aiemmissa tehtävissä hankitusta kokemuksesta saadun hyödyn on tullut olla olennaista nimenomaan opettajan tehtävän kannalta ja edesauttaa uudessa tehtävässä selviytymistä. Työnantaja on A:n kohdalla arvioinut, että yhteensä 9 vuoden 7 kuukauden mittaisesta alan kokemuksesta voidaan viittä vuotta pitää riittävänä aikana olennaisen hyödyn

saamiseksi linja-autonkuljettajan tehtävästä opettajan tehtävää ajatellen.

Tässä arvioinnissa on kiinnitetty huomiota siihen, että aloittaessaan opettajan työn A on tullut käytännössä uuteen ammattiin. Linja-autonkuljettajan työssä lähestymistapa on linja-autoyhtiön liiketoiminnasta lähtevä. Työn sisältö, luonne, vaativuus, tavoitteet, kohderyhmä ja tarvittava ammattitaito ja osaaminen ovat selkeästi erilaisia kuin opettajan tehtävässä.

Opettajan työssä keskeistä on pedagoginen osaaminen. Keskeistä on opettamiseen liittyvä osaaminen. Opettajan tehtävään kuuluu ajo-opetuksen lisäksi myös muita tehtäviä, kuten esimerkiksi ohjauskeskustelut, työssäoppimisen valvonta, näyttöjen vastaanottamiseen liittyvät tehtävät sekä nuoriso-opiskelijoiden osalta myös kasvatuksellisia tehtäviä. Jos A:n aiempaan työhön olisi esimerkiksi sisältynyt toisten ohjausta ja opastusta, kuten esimerkiksi esimiestyötä, asiaa olisi voitu arvioida toisin.

A:lla on ollut myös pitkä työkokemus lähinnä pakettiautonkuljettajan tehtävistä. On hyvä ja osin välttämätöntäkin, että ajo-opetusta antavalla opettajalla itsellään on ajokokemusta. Tarvittavan ajo- ja liikennekokemuksen voi perustellusti katsoa kertyneen jo opetusalaa vastaavalla alalla linja-autonkuljettajana. Viisi vuotta on kohtuullinen ja oikeasuhtainen aika tältä osin.

Työehtosopimuksen sopijapuolten 25.4.2013 tekemän sopimuksen mukaisesti palkka- ja työaikasopimuksen 6 §:ään on lisätty uusi 6 momentti, jolla on korvattu edellä kerrottu 6 §:n 4 momentin pöytäkirjamerkintä. Sopimusmuutoksella on poistettu viiden vuoden raja vuosiloman ansainnan osalta, mutta samalla kyseisessä sopimuskohdassa on myös vahvistettu, että "…työnantaja päättää, luetaanko työkokemus hyväksi vuosilomaan ja kokemuslisiin oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa." Tuossa yhteydessä on myös sovittu nimenomaisesti, että "aiempi työkokemus lasketaan hyväksi viiden vuoden ylittävältä osaltaan vasta lomanmääräytymisvuoden 1.4.2013-31.3.2014 alusta lukien niissä tapauksissa, joissa edellä tarkoitettua kokemusta ei ole aikaisemmin laskettu mukaan palvelusaikaan."

Sopimuksen 6 §:n uuden 6 momentin sisältö oli kokonaisuudessaan seuraava:

"Ennen 1.9.2008 alkaneiden työsuhteiden osalta ei vuosilomaoikeutta laskettaessa sovelleta

aiemmin voimassa olleen opetushenkilöstön työaikaa ja palkkausta koskevan sopimuksen 8 §:n 4. momentin mukaista viiden vuoden rajausta. Siten vuosilomaan oikeuttavaksi palveluksi voidaan lukea päätoimiseksi katsottavaa palvelua opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla tai toisen työnantajan palvelusta, josta on olennaista hyötyä työtehtävissä.

Työntekijän on esitettävä hyväksyttävä selvitys työkokemuksestaan ennen kuin se otetaan huomioon loman ansainnassa.

Saatuaan edellä tarkoitetun selvityksen työnantaja päättää, luetaanko työkokemus hyväksi vuosilomaan ja kokemuslisiin oikeuttavaa palveluaikaa laskettaessa.

Aiempi työkokemus lasketaan hyväksi viiden vuoden ylittävältä osaltaan vasta lomanmääräytymisvuoden 1.4.2013-31.3.2014 alusta lukien niissä tapauksissa, joissa edellä tarkoitettua kokemusta ei ole aikaisemmin laskettu mukaan palvelusaikaan."

Kyseinen muutos on tehty sopimukseen juuri sen vuoksi, että oli syntynyt erimielisyyttä

siitä, miten aiemman muutoksen (1.9.2008) vaikutusta vuosilomaoikeuteen ja määrävuosikorotuksiin tulkittiin. Olisi täysin kohtuutonta ja sopimusmääräyksen muoto ja tarkoitus sekä muut edellä kerrotut seikat huomioon ottaen mahdotonta, että A:n koko 24 vuoden ajokokemus autonkuljettajana olisi tullut ottaa huomioon kokonaisuudessaan.

Määrällinen kiistäminen

Kantajan esittämät maksetut palkat ja vaadituilta osin määrävuosikorotuksilla korotetut palkat eivät vastanneet A:lle tosiasiallisesti maksettuja palkkoja tai taulukkopalkkoja.

A:lla ei ole edellä todetun vuoden 2013 sopimusmuutoksen (sopimuksen 6 §:n uusi 6 momentti) myötä edes mahdollisuutta vaatia korvausta 1.4.2013 edeltävältä ajalta. Hänelle ei ole 1.4.2013 lukien syntynyt mitään vahinkoa, koska hän on ollut tuon ajankohdan jälkeen palkattomalla sairauslomalla.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Pöytäkirja 3.9.2008.

2. Paikallisneuvottelupöytäkirja 15.3.2013

3. Työtodistus 7.4.2015

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. A:n laatima kooste 9.6.2011 hänen työhistoriastaan kuljetusalalla

Kantajan henkilötodistelu

1. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n neuvottelupäällikkö B

2. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n neuvottelupäällikkö C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Työmarkkinalakimies D

2. Liittojohtaja E, eläkkeellä

3. Henkilöstöjohtaja F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A on toiminut linja-autoliikenteen opettajana Työtehoseurassa 29.12.2008 lukien. A:n työsuhde on päättynyt 4.4.2015. A on ennen työsuhteensa alkua toiminut ammattiautoilijana vuodesta 1996 lukien ja linja-autonkuljettajana yhteensä 9 vuoden 7 kuukauden ajan. Työtehoseura on hyväksynyt A:lle aiemman työkokemuksen perusteella määrävuosilisiin oikeuttavaksi palvelukseksi viisi vuotta.

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, kuinka pitkältä ajalta A:lle olisi tullut hyväksyä määrävuosilisiin oikeuttava työkokemus vastaavalta käytännölliseltä alalta.

Kantajan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n mukaan vastaava käytännöllisen alan kokemus tuli hyväksyä työehtosopimuksen mukaisesti kokonaisuudessaan eikä hyväksyttävän aikaisemman palvelun pituuden määrittelyyn liittynyt työnantajan harkintavaltaa. Vastaajien Sivistystyönantajat ry:n ja Työtehoseuran mukaan työnantaja voi määritellä, miltä osin työkokemus otetaan huomioon.

Selvitys työehtosopimusneuvotteluista ja soveltamiskäytännöstä

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n neuvottelupäällikkö B on kertonut olleensa mukana ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusta koskeneissa työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2008. Neuvottelut koskivat 1.9.2008 käyttöön otettua järjestelyerää. Neuvottelujen johdosta työehtosopimuksen 6 §:n 4 kohdan mukainen viiden vuoden rajoitus poistettiin sopimusmuutoksen voimaantulon jälkeen alkaneista työsuhteista. Tarkoituksena oli, että koko opetusalaa vastaava käytännöllisen alan työkokemus otettiin huomioon määrävuosikorotuksissa. Tätä ennen yli viiden vuoden kokemusta ei ole hyväksytty. Työnantajalle jäi harkintavaltaa vain liittyen siihen, mikä oli kussakin tapauksessa opetusalaa vastaava käytännöllinen ala. Muutokselle ei ole voitu tehdä kustannuslaskelmaa, koska se koski vain uusia työsuhteita. Asiaa ei ole aiemmin riitautettu.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n neuvottelupäällikkö C on kertonut olleensa mukana työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2008. C on kertonut samalla tavoin kuin B työehtosopimuksen 6 §:n 4 kohdan muutoksen merkityksestä. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksen taustalla on ollut yksityisiä valtionapulaitoksia koskenut toimiehtosopimus, jonka palkkausta koskevat määräykset on siirretty sellaisinaan aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimukseen vuonna 1994. Toimiehtosopimusjärjestelmä perustui valtiolliseen ja kunnalliseen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmään, joissa vastaavan alan kokemus otettiin huomioon sellaisenaan tiettyjen enimmäisrajojen puitteissa. Harkintavaltaa laajennettiin aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksessa siten, että myös viittä vuotta pidempi työkokemus voitiin ottaa huomioon.

Eläkkeellä oleva liittojohtaja E on kertonut olleensa mukana neuvottelemassa uutta aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusta työnantajapuolen edustajana toimiehtosopimusjärjestelmän päättyessä vuosien 1993-1994 vaihteessa. Vastaavan käytännöllisen alan työkokemuksen hyväksymisen oli tarkoitus tapahtua yksittäistapauksittain sen mukaan, miten kokemuksesta voitiin katsoa olevan hyötyä uudessa työtehtävässä. Asiaa ei ole otettu osaksi palkkaratkaisua, koska sen kustannusvaikutusta ei ole voitu ennalta tietää. Vuoden 2008 työehtosopimusneuvotteluissa OAJ ry:n edustaja B esitti neuvotteluissa, että viiden vuoden rajan poistaminen otettaisiin takautuvasti huomioon. E torjui ajatuksen, koska työkokemus on aikaisemmin otettu huomioon muilla kriteereillä ja koska takautuva suhtautuminen olisi sekoittanut nämä aiemmin tehdyt ratkaisut. Työnantaja on A:n tapauksessa toiminut työehtosopimuksen mukaisesti. Asiaa ei ole aiemmin riitautettu.

Työmarkkinalakimies D on kertonut tulleensa Yksityisen Opetusalan Liiton ja sittemmin Sivistystyönantajat ry:n palvelukseen vuonna 2009. Loppuvuodesta 2012 aikuisopetusalalla aloitettiin työehtosopimusneuvottelut lomajärjestelmän uudistamisesta. Tässä yhteydessä aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksen 6 §:ään kirjattiin, ettei ennen 1.9.2008 alkaneissa työsuhteissa vuosilomaoikeutta laskettaessa sovelleta aiempaa viiden vuoden rajoitusta. Lisäksi kirjattiin, että työnantaja päätti, luettiinko työkokemus hyväksi vuosilomaan ja kokemuslisiin oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa. Samassa yhteydessä myös sovittiin, että aiempi työkokemus laskettiin hyväksi viiden vuoden ylittävältä osaltaan vasta lomanmääräytymisvuoden 1.4.2013-31.3.2014 alusta lukien niissä tapauksissa, joissa näin ei ole tehty aiemmin. Koska vanhoihin työkokemuksiin ei voinut enää vedota, on samalla saatu A:ta koskenut riita päättymään. Määräys koski sekä kokemuslisiä että vuosiloman ansaintaa. Asiallisesti muutos on tehty 25.4.2013, vaikka se on kirjattu työehtosopimukseen vasta myöhemmin. Määräykseen kirjattiin myös työkokemukseen liittyvä olennaista hyötyä koskeva edellytys. Asiasta ei ole kuitenkaan neuvoteltu erikseen. Vaikka määräys oli uusi, työnantajat ovat soveltaneet määräystä jo aiemminkin siten, että työkokemus on hyväksytty vain siltä osin kuin siitä oli ollut olennaista hyötyä.

Henkilöstöjohtaja F on kertonut tulleensa Työtehoseuran palvelukseen vuonna 2007. Vuosien 2008-2009 vaihteessa on huomattu, että määrävuosilisää koskeva viiden vuoden rajoitus on poistettu syyskuusta 2008 lukien. Asialla ei ole ollut käytännön merkitystä, koska työehtosopimus oli vähimmäissopimus ja työkokemuksen hyväksyminen pidemmältäkin ajalta on ollut mahdollista. Asiasta tiedotettiin yleisesti ja F tarkisti muun ohessa A:n osalta sen, oliko hänen määrävuosilisiään syytä arvioida eri tavoin. Arvio todettiin tuolloin oikein tehdyksi. Opetustehtävä oli F:n arvion mukaan uusi ammatti verrattuna A:n aiemmin hoitamiin tehtäviin. Arviot on tehty Työtehoseurassa aina samalla tavalla.

Arviointi ja johtopäätökset

Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksen (1.11.2007 – 28.2.2010, 1.3.2010-28.2.2011, 1.3.2012 – 31.3.2014 ja 1.4.2014-31.3.2017) osana noudatettavan ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan sopimuksen 6 §:n 4 kohdan mukaan määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi palvelukseksi voidaan lukea enintään viisi vuotta päätoimiseksi katsottavaa palvelua opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä ajalla.

Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus on perustunut yksityisiä valtionapulaitoksia koskeneeseen toimiehtosopimukseen, jonka palkkausta koskevat määräykset on siirretty sellaisinaan aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimukseen vuonna 1994. Asiassa ei ole esitetty selvitystä aikaisemmin voimassa olleen toimiehtosopimuksen tulkinnasta tai sitä koskeneesta soveltamiskäytännöstä.

Aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksen 6 §:n 4 kohdan määräystä on muutettu 3.9.2008 tehdyllä pöytäkirjamerkinnällä siten, että määrävuosikorotuksiin oikeutettavan viiden vuoden enimmäisraja on poistettu 1.9.2008 lukien alkaneista työsuhteista.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun, erityisesti todistaja F:n kertomuksen perusteella Työtehoseura on ottanut huomioon pöytäkirjamerkinnän myötä 1.9.2008 alkaen tapahtuneen muutoksen vasta alkuvuodesta 2009, jolloin Työtehoseuran muiden työntekijöiden ohella myös A:n määrävuosilisien arviointi on tarkistettu ja se on todettu oikein tehdyksi. Asiassa ei ole edes väitetty, että A:ta olisi kohdeltu tätä arviointia tehdessä eri tavoin kuin Työtehoseuran muita työntekijöitä.

Työtuomioistuin katsoo, että 6 §:n 4 kohdan sanamuoto "voidaan lukea enintään viisi vuotta" tukee työehtosopimusmääräyksen sellaista tulkintaa, että työnantajalle on jätetty mahdollisuus harkita määrävuosikorotukseen oikeuttavan palveluksen pituus. Ennen rajoituksen poistamista määrävuosikorotukseen oikeuttavan opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla tapahtunutta palvelusta on voitu ottaa huomioon enintään viisi vuotta.

Tätä tulkintaa tukee myös se seikka, että tässä asiassa riidanalaista sopimuskohtaa edeltävä 6 §:n 3 kohdan määräys on kirjoitettu ehdottomaan muotoon. Sopimuksen 6 §:n 3 kohdan mukaan määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan päätoimisena rehtorina tai opettajana palveltu aika. Mikäli palkkauksesta ja työajasta solmitun sopimuksen 6 §:n 4 kohdan määräyksellä olisi tarkoitettu joko alun perin tai 3.9.2008 jälkeisenä aikana, että työnantajalla ei olisi harkintavaltaa sen osalta, mikä osa palveluksesta opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla otetaan huomioon, olisi määräys voitu kirjoittaa samalla tavalla siten, että sanottu aika otetaan huomioon kokonaisuudessaan tai luetaan palvelusajaksi. Sopimuksen rakenne ja sopimusmääräysten muotoilu puoltavat siten tulkintaa, jonka mukaan työnantajalle on jätetty harkintavaltaa myös huomioon otettavan muun palveluksen osalta.

Sopimuksen 6 §:n 4 kohdan sanamuodon mukaista tulkintaa tukee myös se seikka, että ei ole perusteltua hyväksyä samanarvoisiksi kaikkea opetusaluetta vastaavaa käytännöllisen alan kokemusta ja toisaalta ammatillisten oppilaitosten opettajien ja rehtoreiden työkokemusta siitä riippumatta, kuinka läheisesti opettajien aiempi työkokemus on liittynyt kuhunkin opetustehtävään.

Työtuomioistuin katsoo, että nyt käsiteltävänä olevassa asiassa sopimuksen 6 §:n 4 kohdan sanamuodosta poikkeavaa sopimusosapuolten yhteistä tarkoitusta ei ole myöskään näytetty luotettavasti toteen. Työtehoseura on siten voinut arvioida, miltä osin A:n aikaisempi työkokemus hänen opetustehtäväänsä vastaavalla käytännöllisellä alalla on otettu huomioon hänen määrävuosikorotukseensa oikeuttavaksi palvelukseksi.

Edellä kerrotuilla perusteilla kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Sivistystyönantajat ry:n ja Työtehoseuran yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n korvaamaan Sivistystyönantajat ry:n ja Työtehoseuran yhteiset oikeuden­käyntikulut 5.907,64 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Nyyssölä, Lehto ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 9.2.2018