TT 2017:98

Osittainen hoitovapaa
Palkkaus
Työehtosopimuksen tulkinta
Työehtosopimuksen tieten rikkominen
Valvontavelvollisuus
Äitiysvapaa

Diaarinumero: R 107/16
Antopäivä: 29.6.2017

Ilmoitusta äitiysvapaan alkamisesta oli pidettävä samalla ilmoituksena osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä. Näin ollen uudelle äitiysvapaalle siirtyvän työntekijän äitiysvapaan palkka oli maksettava sen palkan mukaisesti, jota työntekijä sai ennen osittaiselle hoitovapaalle jäämistä. Kanne hyväksyttiin.

Työtuomioistuimen ratkaisu asiassa perustui työsopimuslain osittaisen hoitovapaan keskeyttämistä koskevan säännöksen tarkoituksen arviointiin ja jo työtuomioistuimen tuomiolla TT 2015:139 ratkaistuun kysymykseen. Lisäksi työtuomioistuimen ratkaisu perustui siihen, että työnantaja oli itsekin maksaessaan uudelta äitiysvapaalta työntekijälle äitiysvapaan palkkaa arvioinut työntekijän olevan osittaisen hoitovapaan sijaan äitiysvapaalla. Kun työtuomioistuimen ratkaisu perustui edellä mainittuihin seikkoihin, työnantajalla olisi ollut asiaa tarkemmin arvioituaan edellytyksen päätyä samaan ratkaisuun kuin työtuomioistuin. Työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Kunnallisella työmarkkinalaitoksella olisi ollut edellytykset havaita työnantajan menettelyn virheellisyys ja korjata väärä soveltaminen. Kun Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut toiminut näin, vaan oli asettunut tukemaan työnantajan menettelyä, se tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

(Ks. myös TT 2015:139)


KANTAJA

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Oulunkaaren kuntayhtymä

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.5.2017

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry:n, Kunta-alan Unioni ry:n ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n välisessä kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) 2014–2016 on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LUKU V Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Oikeus perhevapaisiin

1 mom. Viranhaltijan oikeudesta perhevapaisiin on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 29 §:ssä ja työntekijän oikeudesta perhevapaisiin työsopimuslain (55/2001) 4 luvussa (viittausmääräys).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Osittaisella vanhempain- tai hoitovapaalla olevan palvelussuhteen ehdot esimerkiksi palkka ja työaika määräytyvät kuten osa-aikatyötä tekevillä. (- -)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Äitiysvapaan palkallisuus

1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää seuraavin edellytyksin:

1 Viranhaltija/työntekijä on ollut ao. kunnan/kuntayhtymän palvelussuhteessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja

2 äitiysvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja

3 työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa hammashoitajana Oulunkaaren kuntayhtymän palveluksessa 19.1.2012 alkaen. A:lle myönnettiin 8.12.2014 osittainen hoitovapaa 12.1.2015 alkaen ilman päättymispäivämäärää. Viikoittainen työaika sovittiin lyhennettävän 30 tuntiin, joka vastasi 78,43 prosenttia täydestä työajasta. Osittaisen hoitovapaan ajalta A:lle maksettiin 78,43 prosenttia kokoaikaisen työn varsinaisesta palkasta. A jäi äitiysvapaalle 2.5.2015. A:lle maksettiin äitiysvapaan 72 ensimmäisen arkipäivän ajalta 78,43 prosenttia kokoaikaisen työn varsinaisesta palkasta. A ilmoitti työnantajalle äitiysvapaan alkamisesta työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.

Työtuomioistuimen tuomion TT 2015:139 antamisen 22.12.2015 jälkeen A:n asiassa käytiin erimielisyysneuvottelut, joissa ei päästy yksimielisyyteen. Nyt käsillä oleva tapaus eroaa edellä mainitun tuomion taustalla olleesta tapauksesta siinä, että A ei erikseen sopinut tai ilmoittanut osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä eikä hakenut sen keskeyttämistä.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko ilmoitusta äitiysvapaan alkamisesta pidettävä samalla ilmoituksena osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä. Mikäli on pidettävä, A:lla on oikeus kokoaikaisen työn varsinaiseen palkkaan äitiysvapaan ensimmäisen 72 arkipäivän ajalta, ja mikäli ei ole pidettävä, A:lla on oikeus vastaavalta ajalta palkkaan, jonka suuruus on 78,43 prosenttia kokoaikaisen työn varsinaisesta palkasta.

Oikeus perhevapaisiin ja perhevapaiden keskeyttämisperusteet määräytyvät työsopimuslain mukaan. Työsopimuslain 4 luvun 5 §:n mukaan osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n äitiysvapaan palkkaa koskevan suoritusvaatimuksen määrät ovat riidattomat.

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Oulunkaaren kuntayhtymän menetelleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen V luvun 8 §:n vastaisesti maksamalla A:lle äitiysvapaan palkkana vain 78,43 % A:n kokoaikaisen työn varsinaisesta palkasta 2.5.2015 alkaneen äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä,

- velvoittaa Oulunkaaren kuntayhtymän suorittamaan A:lle äitiysvapaan palkkana ajalta 2.5.2015–31.5.2015 442,98 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.5.2015 lukien, ajalta 1.6.2015–30.6.2015 457,79 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 16.6.2015 lukien ja ajalta 1.7.2015–27.7.2015 398,68 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 16.7.2015 lukien,

- tuomitsee Oulunkaaren kuntayhtymän maksamaan kantajalle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan kantajalle työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- velvoittaa Oulunkaaren kuntayhtymän ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n oikeudenkäyntikulut 3.699,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A:n ilmoitusta äitiysvapaan alkamisesta on samalla pidettävä ilmoituksena osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä. A:n osittaiselle hoitovapaalle ei sovittu erikseen päättymisajankohtaa, koska A:n ja työnantajan tiedossa oli, että A tulee jäämään äitiysvapaalle myöhemmin tarkentuvana ajankohtana keväällä. Asiassa on otettava lisäksi huomioon, että lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaan ei ole ollut mahdollista saada samaan aikaan osittaisen hoitovapaan ajalta maksettavaa osittaista hoitorahaa ja sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla äitiysvapaan ajalta maksettavaa äitiysrahaa.

Työehtosopimusta on työtuomioistuimen tuomiossa TT 2015:139 todetuin tavoin tulkittava mahdollisimman pitkälle vanhempainlomadirektiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti direktiivillä tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi. Oulunkaaren kuntayhtymä on A:n äitiysvapaan alkamisesta tekemän ilmoituksen perusteella tullut tietoiseksi, että A on 2.5.2015 alkaen kokonaan pois työstä. Tämän tiedon kuntayhtymä on saanut kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista eli kuukautta ennen sitä ajankohtaa, jolloin osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä on työsopimuslain mukaan viimeistään ilmoitettava.

Kuntayhtymä ei ole perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että A ei olisi halunnut osittaisen hoitovapaan keskeytyvän samalla kun äitiysvapaa alkaa. Osapuolten yhteinen käsitys asiasta ilmenee myös siitä, että kuntayhtymä on myöntänyt osittaisen hoitovapaan ilman päättymispäivää. Tarkoitus ei ole voinut olla, että A on loppuajan vakituisesta työsuhteestaan osittaisella hoitovapaalla. Kuntayhtymällä ei myöskään ole voinut olla perusteltua tarvetta erilliselle keskeytysilmoitukselle, kun kyse ei ole ollut siitä, että A olisi ollut palaamassa kokoaikaisesti töihin vaan siitä, että hän on jäänyt kokoaikaisesti pois työstä. A:n jääminen kokoaikaisesti pois työstä on ilmennyt äitiysvapaailmoituksesta.

Koska A on edellä esitetyin tavoin keskeyttänyt osittaisen hoitovapaansa uuden äitiysvapaan perusteella, hänelle olisi pitänyt maksaa palkka 100 prosenttisen, eikä 78,43 prosenttisen työajan mukaan. Muunlainen tulkinta olisi vanhempainvapaadirektiivin tarkoituksen ja aiemmin vahvistetun kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen tulkinnan vastainen.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Oulunkaaren kuntayhtymälle on paikallisneuvotteluissa 17.5.2016 annettu kaikki merkityksellinen tieto, jonka perusteella työehtosopimuksen oikea tulkinta ei ole voinut jäädä epäselväksi. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä on usein katsottu, että työnantaja vapautuu hyvityssakkovastuustaan, kun se on perustanut toimintansa työnantajaliiton ohjeistukseen. Silloin kun työnantajan olisi pitänyt ymmärtää menettelynsä työehtosopimuksenvastaisuus työnantajaliiton virheellisistä ohjeista huolimatta, hyvityssakko on tuomittu vaikka työehtosopimuksenvastainen menettely olisi perustunut työnantajaliiton ohjeistukseen (näin esim. TT 2012:155).

Tapauksessa TT 2015:139 työtuomioistuin jätti työnantajan hyvityssakkoon tuomitsematta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeistuksen vuoksi. Tuossa asiassa työehtosopimuksen oikea tulkinta on aidosti saattanut olla työnantajalle epäselvä, mutta nyt käsillä olevassa tapauksessa edellä mainittu tuomio on ollut työnantajan käytettävissä viimeistään paikallisneuvottelujen yhteydessä. Siten Oulunkaaren kuntayhtymä ei ole perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että sen menettely on työehtosopimuksen oikean tulkinnan mukainen. Kuntayhtymä ei ole menettelynsä tueksi edes vedonnut työmarkkinalaitoksen ohjeistuksiin, vaan ainoastaan siihen, ettei A ole erikseen ilmoittanut osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä ilmoittaessaan äitiysvapaan alkamisesta. Oulunkaaren kuntayhtymä on tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen menettely asiassa on ollut poikkeuksellisen moitittavaa. Se on jo tuomittu käytännöllisesti katsoen samassa asiassa hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä tuomiossa TT 2015:139. Nyt käsillä olevassa asiassa ei ole mitään sellaista erityispiirrettä edellä mainittuun tuomioon nähden, että työmarkkinalaitos olisi perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että Oulunkaaren kuntayhtymä menettelee työehtosopimuksen mukaisesti maksaessaan osittaisen hoitovapaan jälkeen alkavalta äitiysvapaalta osa-aikaisen työajan mukaisen palkan. Työmarkkinalaitoksen olisi pitänyt puuttua kuntayhtymän menettelyyn keskusneuvottelujen 26.9.2016 yhteydessä saadessaan tiedon kuntayhtymän menettelystä. Näin se ei kuitenkaan ole toiminut, vaan on asettunut tukemaan kuntayhtymän virheelliseksi tietämäänsä menettelyä ja siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiossa TT 2015:139 kunnallinen työmarkkinalaitos tuomittiin 3.000 euron suuruiseen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Kun työmarkkinalaitos on edelleen laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa merkityksellisiltä osin samanlaisessa asiassa, hyvityssakon tulee kantajan näkemyksen mukaan olla korotettu. Työtuomioistuimen aiemman oikeuskäytännön valossa oikeasuhtainen hyvityssakko on vähintään kaksinkertainen edelliseen nähden eli 6.000 euroa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Oulunkaaren kuntayhtymä ovat vaatineet, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja velvoittaa Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry korvaamaan Oulunkaaren kuntayhtymän ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.700 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Ilmoitusta äitiysvapaan alkamisesta ei voida pitää ilmoituksena hoitova­paan keskeyttämisestä. Tämä olisi ristiriidassa työsopimuslain säännöksen sanamuodon kanssa. A ei sopinut tai ilmoittanut osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä työsopimuslain 4 luvun 5 §:n mu­kaisesti. Työntekijän täytyy toimia työsopimuslain edellyttämällä tavalla, jos hän haluaa keskeyttää osittaisen hoitovapaan. Se, että vapaan keskeyttäminen edellyttää työntekijän omaa tahdonilmai­sua, ei millään tavoin rajoita tai estä työntekijän oikeutta ja mahdollisuutta erilaisten vapaiden käyttämi­seen. Sillä kantajan väittämällä seikalla, voidaanko eri etuuksia maksaa samaan aikaan vai ei, ei ole merkitystä tässä asiassa.

A:n hoitovapaa myönnettiin ilman päättymisajankohtaa, koska A haki sitä näin. Syynä ei ollut se, että työnantajan tiedossa olisi ollut uusi äitiysvapaa. Koska kunta-alan käytäntönä oli ennen tuomion TT 2015:139 antamista, että työntekijällä ei ole oikeutta keskeyttää osittaista hoitovapaata uuden raskauden vuoksi, työnantaja ei ole voinut lähteä siitä, että hoitovapaa keskeytyisi automaattisesti äitiysvapaan alkaessa.

Työsopimuslaki ei anna työnantajalle missään tilanteessa oikeutta yksipuo­lisesti keskeyttää osittaista hoitovapaata tai vaikuttaa yksipuolisesti yksittäisen työntekijän taloudelliseen tilanteeseen. Työnantaja ei voi yksipuolisesti nostaa tuloja ja sillä tavoin vaikuttaa yksittäisen työntekijän valintaan siitä, mitkä ovat hänen kokonaistulonsa. Tulojen nousu voi esimerkiksi laskea asumistukea. Oikeus keskeyttää osittai­nen hoitovapaa on yksinomaan työntekijällä ja hänen omassa harkintaval­lassaan. Työntekijän omassa harkin­nassa on, millä tavoin hän esimerkiksi sovittaa yhteen perheen erilaiset tu­lot ja näihin liittyen erilaiset käytettävissä olevat tuet ja menot.

A tiesi jo hakiessaan osit­taista hoitovapaata, että hän tulee jäämään osittaisen hoitovapaan aikana uudelle äitiysvapaalle. Hän olisi voinut jo tuolloin hakea osittaista hoitovapaata vain siihen ajankohtaa asti, jolloin uusi äitiysvapaa alkaa. Tämä osoittaa, että A:n omana lähtökohtana oli, että osittainen hoitovapaa ei keskeydy uuden äitiysvapaan alka­essa.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2015:139 ei ollut kysymys siitä, että uusi äitiysvapaa keskeyttäisi automaattisesti osittaisen hoitovapaan, vaan siitä, että työnte­kijällä on halutessaan oikeus keskeyttää osittainen hoitovapaa uuden ras­kauden vuoksi. Ratkaisun perusteella ei voida siten vetää johtopää­töstä, että osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä ei tulisi ilmoittaa tai sopia työso­pimuslain mukaisesti. Tuomioistuin ei totea, että vapaa keskey­tyy, vaan että se on mahdollista keskeyttää siitä ajankohdasta lukien, jolloin työntekijän oikeus työsopimuslaissa tarkoitettuun äitiysvapaaseen alkaa.

Oulunkaaren kuntayhtymän työsopimuslain mukainen menettely toteuttaa täysin EU-oikeuden tarkoituksen. Työntekijällä on oikeus halutessaan kes­keyttää osittainen hoitovapaa. Työntekijä saa täyden palkan äitiysvapaansa ajalta, jos hän toimii työsopimuslain mukaisesti ja ensisijaisesti so­pii osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä ja toissijaisesti keskeyttää va­paan perustellusta syystä noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.

Hyvityssakkoa koskevat vaatimukset

Mikäli tuomioistuin katsoisi työnantajan rikkoneen KVTES:n mää­räyksiä, tulee hyvityssakkovaatimukset kuitenkin hylätä. Kysymys on nimenomaan työntekijän oikeudesta halutessaan keskeyttää osittainen hoi­tovapaa. Työnantajalla ei ole millään perusteella oikeutta yksipuo­lisesti keskeyttää osittaista hoitovapaata. Työnantajalle tai Kunnalliselle työmarkkina­laitokselle ei voida määrätä hyvityssakkoa tilanteessa, jossa työnantaja on noudattanut voimassa olevan lain säännöksiä. Lisäksi on otettava huomioon, että Oulunkaaren kuntayhtymä on noudatta­nut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tuolloin voimassa ollutta kantaa, jonka mukaan työntekijällä ei ole oikeutta keskeyttää osittaista hoitova­paata uuden raskauden vuoksi.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Paikallisneuvottelupöytäkirja 17.5.2016

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Päätös A:n osittaisesta hoitovapaasta

2. Muutospäätös 6.7.2017

3. A:n sähköpostit 22.2.2016 ja 1.3.2016

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen V luvun 6 §:n mukaan työntekijän oikeudesta perhevapaisiin on säädetty työsopimuslain 4 luvussa. Työsopimuslain 4 luvun 5 §:ssä on säädetty osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä. Säännöksen mukaan, jollei osittaisen hoitovapaan keskeyttämisestä voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa. Työtuomioistuin katsoo, että säännöksessä tarkoitetun ilmoituksen ja sen tekemiselle säädetyn ajan tarkoituksena on muun ohella antaa työnantajalle riittävä aika valmistautua työntekijän työajassa tapahtuvaan muutokseen ja siitä aiheutuviin työjärjestelyihin. Asiassa on ollut riidatonta, että A on ilmoittanut työnantajalle äitiysvapaan alkamisesta vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Oulunkaaren kuntayhtymä on näin ollen saanut ilmoituksen A:n töistä pois jäämisestä hyvissä ajoin.

Asiassa on ollut riidatonta, että Oulunkaaren kuntayhtymä on maksanut A:lle äitiysvapaan alusta 2.5.2015 lukien äitiysvapaan palkkana 78,43 prosenttia kokoaikaisen työn varsinaisesta palkasta. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan tämä osoittaa, että Oulunkaaren kuntayhtymä on katsonut A:n olevan äitiysvapaalla, eikä osittaisella hoitovapaalla 2.5.2015 lukien. Kun otetaan huomioon tämä seikka sen lisäksi, mitä edellä on todettu ilmoituksen tarkoituksen toteutumisesta, työtuomioistuin katsoo, että A:n ilmoitusta äitiysvapaan alkamisesta on samalla pidettävä ilmoituksena hänen osittaisen hoitovapaansa keskeyttämisestä.

Työtuomioistuimen tuomiolla TT 2015:139 on jo ratkaistu, että osittaiselta hoitovapaalta uudelle äitiysvapaalle siirtyvän työntekijän äitiysvapaan palkka on maksettava sen palkan mukaisesti, jota työntekijä sai ennen osittaiselle hoitovapaalle jäämistä.

Edellä kerrotuin perustein työtuomioistuin katsoo, että Oulunkaaren kuntayhtymä on menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen V luvun 8 §:n vastaisesti, kun se on maksanut A:lle äitiysvapaan palkkana vain 78,43 % A:n kokoaikaisen työn varsinaisesta palkasta 2.5.2015 alkaneen äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä. Näin ollen vahvistus- ja suoritusvaatimukset on hyväksyttävä. Suoritusvaatimuksen määrät ovat riidattomat.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Oulunkaaren kuntayhtymä ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat vedonneet siihen, että Oulunkaaren kuntayhtymä on noudatta­nut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tuolloin voimassa ollutta kantaa, jonka mukaan työntekijällä ei ollut oikeutta keskeyttää osittaista hoitova­paata uuden raskauden vuoksi.

Työtuomioistuin toteaa, että Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n kirjallisena todisteena olevan paikallisneuvottelupöytäkirjan 17.5.2016 mukaan Oulunkaaren kuntayhtymä on paikallisneuvotteluissa vedonnut osa-aikapalkan maksamisen perusteena vain siihen, että A ei ole ilmoittanut osittaisen hoitovapaansa keskeyttämisestä kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista, kuten KVTES edellyttää. Edelleen pöytäkirjan mukaan työnantajalla ei näin ollen ole voinut olla asiasta tietoa, eikä myöskään velvollisuutta palkan korjaamiseen. Saman asiakirjan mukaan työntekijäpuoli on vedonnut palkan korjaamiseksi työtuomioistuimen päätökseen. Tämän asian kanteen perusteiden mukaan kyseisellä työtuomioistuimen päätöksellä on tarkoitettu työtuomioistuimen 22.12.2015 antamaa tuomiota TT 2015:139.

Työtuomioistuimen ratkaisu tässä asiassa perustuu työsopimuslain 4 luvun 5 §:n säännöksen tarkoituksen arviointiin, siihen, että Oulunkaaren kuntayhtymä on itsekin katsonut A:n olevan äitiysvapaalla 2.5.2015 alkaen sekä jo työtuomioistuimen tuomiolla TT 2015:139 ratkaistuun kysymykseen. Työtuomioistuin arvioi, että Oulunkaaren kuntayhtymällä olisi ollut asiaa tarkemmin arvioituaan edellytykset päätyä samaan ratkaisuun kuin työtuomioistuin. Oulunkaaren kuntayhtymän olisi näin ollen pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä ja se on tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kunnallisella työmarkkinalaitoksella on ollut asiasta käytettävissään samat tiedot kuin Oulunkaaren kuntayhtymällä. Sen olisi siten tullut havaita Oulunkaaren kuntayhtymän menettelyn virheellisyys ja korjata väärä soveltaminen nopeasti, kun se on tullut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tietoon. Kun Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole toiminut näin, vaan on asettunut tukemaan Oulunkaaren kuntayhtymän virheellistä menettelyä, se on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Oulunkaaren kuntayhtymä ja Kunnallinen työmarkkinalaitos

ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n oikeudenkäyntikulut. Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa Oulunkaaren kuntayhtymän menetelleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen V luvun 8 §:n vastaisesti maksamalla A:lle äitiysvapaan palkkana vain 78,43 prosenttia A:n kokoaikaisen työn varsinaisesta palkasta 2.5.2015 alkaneen äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä,

- velvoittaa Oulunkaaren kuntayhtymän suorittamaan A:lle äitiysvapaan palkkana ajalta 2.5.2015–31.5.2015 442,98 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.5.2015 lukien, ajalta 1.6.2015–30.6.2015 457,79 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 16.6.2015 lukien ja ajalta 1.7.2015–27.7.2015 398,68 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 16.7.2015 lukien,

- tuomitsee Oulunkaaren kuntayhtymän maksamaan Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa 2.500 euroa virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:lle työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaista hyvityssakkoa 4.000 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Oulunkaaren kuntayhtymän ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n oikeudenkäyntikulut 3.699,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Vainio, Nyyssölä, Lehto ja Mustonen jäseninä. Esittelijä on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.

 
Julkaistu 29.6.2017  Päivitetty 30.6.2017